Kuukausi: huhtikuu 2021

Esittelyssä – Suomen Taidetarvike – hyytelövesivärit vol 1.

Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomen Taidetarvike kanssa.

Tervehdys kaikille! Esittelen teille ihania hyytelövesivärejä, jotka ovat tulleet tutuiksi ryhmän puolelta ainakin omien art journal -kokeilujeni kautta. Nämä erilaiset vesivärit olivat minullekin uusi tuttavuus, mutta ovat tulleet tutuiksi itselleni kokeilemalla. Tässä postauksessa pääsette kanssan testaamaan hyytelövesivärejä yhdessä tavallisten vesivärien kanssa. Käytössäni ovat ihanat HIMI vesivärit, jotka ovat osoittautuneet itselleni ja omiin tarpeisiini sopiviksi. Ja hyytelövesiväreistä minulla on käytössä kuutta eri sävyä: metallinhohtoiset sininen ja valkoinen sekä glitteriset pinkki, rusehtava oranssi, tummansininen ja vihreä.

Ensin maalasin tavallisilla vesiväreillä pohjavärit kokeiluille. Valitsin pohjien värit hyytelövesivärien sävyjen mukaan, ja yritin saada mahdollisimman samaa sävyä olevat pohjavärit taustoiksi. Ainut poikkeus oli tumma väri, jolla ajattelin vaalean hyytelövesivärin tulevan parhaiten esiin.

Pohjien maalausten kuivuessa, sekoitin hyytelövesiväriä muutamaan tippaan vettä ja maalausvalmiiksi erillisellä alustalla. Annostelin hyytelövesiväriä alustalle cocktailtikun kärjellä, sillä hyytelövesiväriä itsessään ei tarvita paljoa ja se on silti riittoisaa.

Kokeilujen kautta olen todennut vesisäiliösiveltimet parhaiksi tässä sekoitusvaiheessa, sillä säiliöstä saa hyvin annosteltua muutaman tipan vettä hyytelövesivärin joukkoon. Sekoitin ensin sinisen ja glitterisen pinkin, joilla aloin maalata taustavärien päälle.

Maalasin hyytelövesiväreillä tekemieni taustojen päälle, tarkoituksena oli saada hohtoa pohjaväreihin. Tein näin molemmille sinisille, pinkille ja vihreälle. Metallinhohtoinen valkoinen ja rusehtava oranssi pääsivät tositoimiin hieman erilaisella tyylillä, ikäänkuin leimattuina pohjille.

Levitin valkoista ja rusehtavaa oranssia muovilevylle cocktailtikun kärjellä, ja sumutin pienellä sumutinpullolla vettä hyytelövesivärien päälle. Laitoin vettä molempiin kohtiin, joissa oli hyytelövesiväriä. Yhden painalluksen sumutinpullosta sekä viimeiseksi muovilevylle yhden ylimääräisen painalluksen molempien värien päälle.

Painoin muovilevyn taustojen päälle ja levitin värin sillä tavoin työhön. Tällä tavoin leimaamalla väriä levittyy erilailla ja arvaamattomammin kuin maalaamalla taustojen päälle.

Lopputuloksesta tuli mielestäni onnistunut ja kaunis. Kimallus näkyy taustaväreillä kauniisti ja väri levittyi jo maalattujen pohjien päälle hyvin. Näillä hyytelövesiväreillä saa suurempiinkin maalauksiin kivaa kimallusta. Itse aion käyttää näitä maalaamiani kokeiluja kalenterissa jollain tavalla. Pohdinnassani ovat joko kirjanmerkki tai bokseja viikkoaukeamille.

Keskiviikkona ilmestyi tubeen video, jossa kokeilen näitä hyytelövesivärejä. Pääset katsomaan sen tästä linkistä!

Kiitokset vielä Suomen Taidetarvikkeelle ja Merjalle tästä yhteistyöstä!

-Terhi

Hitit ja hudit – Mirppu

Postauksen kuvissa näkyvä leuchtturm1917 muistikirja on saatu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjakaupan kanssa.

Aiemmissa hitti ja huti-postauksissa olen nostanut esiin selkeitä hankintoja, mutta tällä kertaa ajattelin lähestyä asiaa toiselta kantilta. Harrastamiseen liittyy niin paljon muutakin, kuin ostosten tekeminen ja se on tärkeä muistaa. Nostankin tämän kertaiseksi hitiksi Art Journal-kurssin, jota veti meidän ihana Taru Paraisten työväenopistolla. Kurssi tapahtui etänä, joten meidän eiparaislaisten oli myös helppo osallistua.

Olen jälleen kerran koittanut hypätä mukavuusalueeni ulkopuolelle, olen tarttunut siveltimeen ja koittanut pohtia maailmaa tarrojen ulkopuolella. Ja se on kannattanut – aukeamat näyttävät eriltä, miljoonat kynät joita omistan, ovat päätyneet käyttöön ja pää pursuilee ideoita. Vielä en ole kovin taitava, mutta pikkuhiljaa. Art Journal-kurssi oli kuin piste iin päälle, en tehnyt niitä tehtäviä mitä kurssilla tehtiin, mutta tekniikat jäivät takaraivoon muhimaan. Tein kyllä kaikenlaista muuta, maalasin, piirsin, tein viikkopohjia jne. Ja se onkin mielestäni kaikkien kurssien tärkein anti, avata niitä lukkoja mitä meillä välillä on. Auttaa luovuutta virtaamaan. Ja tietenkin ne auttavat ajattelemaan asioita boxin ulkopuolella.

Ja boxista päästäänkin siihen tämän kerran hutiin. Joka on – rumpujen pärinää – itsensä tekemään pakottaminen. Ai että, kun osaisi päästää irti siitä tunteesta, että tätäkin harrastusta pitää suorittaa. Ei pidä. Jokainen meistä tekee itselleen ja se on hyvin tärkeää muistaa. Emme tee tätä voidaksemme ottaa kuvia ja esitellä lopputulosta muille, emme tee tätä tykkäyksien ja kehujen takia. Me teemme tätä itsellemme. Minä teen, jotta saan pääni sisällön järjestykseen ja jotta saan aina ylikierroksilla käyvät aivoni nollattua. Minä teen, jotta pystyn rentoutumaan. Monen kohdalla, myös itseni, olen huomannut, että harrastus menee suorittamiseksi. Tulee se tunne, että on pakko tehdä tai jää jostain paitsi. Muistutankin nyt kaikkia, että olet ihan yhtä paljon maniaperhettä silloin, kun luovuutesi ei kuki kuin silloin, kun koet tarvetta tehdä asioita 24/7 ja nukutkin kalenterisi vieressä.

Päätän tämän postauksen sanomalla: uskaltakaa hypätä kokeilemaan uusia asioita, mutta älkää kuitenkaan painostako toisianne. Jokainen tekee omilla ehdoilla ja omalla tavalla. Jokainen tapa on ihan yhtä hyvä ja arvokas.

-Mira