Kuukausi: elokuu 2020

Mitä kalenterimaanikko tarvitsee

Postauksessa näkyvä muistikirja saatu kaupallisessa yhteistyössä Ajastolta

Hellurei ja iloista keskiviikkoa! Tässä kolme vuotta kestäneen mania-aikani varrella olen sentään joskus pysähtynyt miettimään, mitä loppupeleissä on tarvinnut omakseen kuluneina vuosina. Omistuksessani ja hallussani on ollut lukuisia kalentereita ja muistivihkoja laidasta laitaan. Jotkut ovat vain käyneet hyppysissäni, toiset oleilleet hyvän tovin. Oheistarvikkeista voisi kirjata sivumäärältään maailman paksuimpaakin eeposta paksumman listan, sillä tältä naiselta ei tule loppumaan tarrat tai teipit kesken ihan heti. Aloitettuani julkisen ostolakkoni 7.7.2020, oli aika katsoa siihen kuuluisaan peiliin ja sen jälkeen ympärilleen. Mitä kaikkea onkaan kasaantunut kolmessa vuodessa ja mikä on oikeasti tärkeätä?

Jos puhutaan ensin materiaaleista, niin alkuunhan pääsee vaikka ruutuviholla ja kynällä. Harrastuneisuus tuo tähän pieniä lieveilmiöitä, sillä myös erilaisia kyniä on suurensuuri valikoima. On kuulakärkikyniä, mustekyniä, lyijykyniä, sivellinkyniä, vesivärikyniä jne. Tärkein, kaikkein tärkein kynä on kuitenkin se, jota kannat mukanasi kaikkialle – myös stand up-keikalle tai junan vessaan. Oma suosikkini on Pengemsin kimalteleva kuulakärkikynä, sellainen kulkee mukanani kaikkialle, aina.

Kaikki jo kokeneemmat harrastajat ovat kuulleet sanan kalenterirauha [eng. planner peace]. Varsinkin harrastuksen alussa on täysin normaalia, että kalenteri ja tyyli vaihtuu paljon ja useasti. Toisaalta saatat heti löytää kalenterin, jota tuunaat koko pitkän vuoden. Itselläni oman tyylin löytyminen on ollut pitkällinen prosessi, ja vasta kuluneena vuonna pesiydyin yli puoleksi vuodeksi samoihin kansiin. Nyt olen taas hieman tuuliajolla, mutta ainakin tiedän jo mihin olla hairahtamatta. Lyhyestä virsi kaunis: kun sinulla on kynä ja alusta, johon sillä piirtää tai kirjoittaa, olet jo aloittanut harrastuksen.

Kalenteritarvikkeiden oheismateriaalivalikoima on loputon. Erilaisia tarroja, teippejä, koristeleikkeitä ja muuta kivaa löytyy nykyään miltei jokaisesta marketista ja kaupasta, joten tältä tulvalta alkaa olla mahdoton välttyä. Oman tyylin löytyminen tietenkin helpottaa hankintojen tekoa. Itselläni on ollut vähän turhankin kaikkiruokainen tyyli joten hankintoja, niitä hyviä että huteja, on tullut tehtyä urakalla. Lompakon ja luonnon onneksi myös kierrätys on erinomainen tapa tuunata kalenteria, eli saatat sittenkin tarvita postiluukusta tipahtavat mainokset sekä ilmaisjakelulehdet!

Osana omien kulutustottumusten muutosta olen havahtunut miettimään kalenterituunausta ja erityisesti Kalenterimaniaa ihan eri kantilta ja syvemmin. Jopa materiaakin enemmän tuunaus on tuonut elämääni kokonaisen yhteisön. Uusia kavereita, uusia ystäviä. Miittejä, jossa samanhenkiset mutta kuitenkin erilaiset ihmiset kokoontuvat saman asian äärelle. Ryhmästä löytyy usein vertaistukea ihan mille vaan, on kyseessä sitten valinnanvaikeus kalentereiden välillä, hammaslääkäripelko tai mikä tahansa iloinen uutinen, jonka haluaa jakaa. Tärkein asia, minkä maanikko tarvitsee, on tämä yhteisö. Kalenterimania. Maniaperhe.

Rakkautta päivääsi!

Suvi

Aura Elements – matkalla art journaliksi

Kun näin Kalenterimanian facebook-ryhmässä julkaisun Ainoan uusista Aura-vihoista, olin välittömästi hurmaantunut. Tilasin kaikki viisi vihkoa siltä istumalta, ja vasta sitten aloin pohtimaan, mitä niillä teen.

Sitten sen keksin. Pidän nyt kolmatta vuotta lukupäiväkirjaa bullet journal -muodossa, ja kirja-aiheinen plannerointi on se, mistä innostun. Päätin pitää vihoissa sitaattipäiväkirjaa! 

A6 on sopivan pieni koko päivittäiseen ylläpitoon. Joka päivä kirjoitan vihkoon sitaatin, joka sillä hetkellä koskettaa: joko sillä hetkellä lukemastani kirjasta, tai aiemmista suosikeista. 

Aloitin sitaattipäiväkirjan pidon heinäkuun alusta. Ensimmäiseksi käyttöön valikoitui Auran elementeistä vesi, koska luin parhaillaan ensimmäistä Percy Jackson -kirjaa.

4. päivä heinäkuuta vierailimme ystävän kanssa Klemmarikellarissa, ja siitä alkoi hurahdukseni tekstuureihin ja mixed mediaan. Olin jo joskus aiemmin ihmetellyt erilaisia tekstuuripastoja jossain tapahtumassa, ja tällä kesäretkellä päädyin ostamaan useampaa erilaista ”mömmöä.” Sen jälkeen sitaattipäiväkirjastani on tullut art journal! Ja kesälomarahojen ansiosta vajaassa kuukaudessa olen päätynyt hamstraamaan lisää art journal -välineistöä vähän sieltä sun täältä. 

Olen tutustunut leimailuun, ja yhdistänyt leimailun vesiväreihin. Olen yhdistänyt erilaisia tekstuuriaineita keskenään ja papereiden kanssa, kokeillut niitä sellaisenaan ja sapluunoiden kanssa. Olen sukeltanut grafiikan ihmeelliseen maailmaan gelly print-tekniikkaa kokeillen. Tällä hetkellä odotan viimeisintä välinetilaustani, joka pitää sisällään pigmenttijauheita. Mitä kaikkea niistä keksinkään…

Ensimmäinen vihko alkaa olla täynnä, ja olen innostuneempi kuin koskaan. On mielenkiintoista nähdä oman tyylini muodostuminen tulevien kuukausien aikana! 

Susanna Palomäki

Projektini etenemistä voi seurata Instagramista, nimimerkillä @bounzydragon