Kuukausi: heinäkuu 2020

Vesiväritekniikoita

Vesivärit löytyy monelta kotoa ja moni käyttääkin niitä myös kalenterituunauksessa. Vesiväreillä saa luotua mitä erilaisempia taideteoksia ja niiden käyttöön onkin useita vinkkejä. Jaan muutamia vinkkejä, mitä itse olen testaillut ja bongannut netistä.

Itsellä on käytössä Lidlin perusvesivärit, joissa on yllättävän laadukas pigmentti. Lisäksi meiltä löytyy kotoa muutama vesisäiliöllä oleva pensseli sekä perinteisiä siveltimiä kirjava sakki.

Ensimmäinen vinkki on, ota aina suttupaperi. Itsellä tuppaa olemaan ongelmana usein se, että vien paperille liikaa väriä. Suttupaperin avulla värin voimakkuutta ja sävyä voi testailla etukäteen. Tähän liittyen myös toinen vinkki, väriä tarvitsee oikeasti pigmenttisissä väreissä todella vähän. Lisää väriä on aina helpompi lisätä. Mikäli väriä menee liikaa, tai tuloksesta tulee liian kova, kokeile painella työtä talouspaperilla. Tämä pehmentää lopputulosta mukavasti.

Vesivärien kanssa on hurjasti erilaisia tekniikoita mitä tulee maalaamiseen. Yksi kiva idea on roiskia vesiväriä paperille, ja puhaltaa pillillä kuvioita kuten Suvi vinkkasi. Vesiväristä voi tehdä myös isot väripisteet esimerkiksi paperin yläreunaan, ja kun nostaa paperin pystyyn, väri valuu alas muodostaen hauskan valuman.

Pensseliä kopauttamalla toiseen pensseliin tai jonkun esineen reunaan, saat pieniä roiskeita. Muista suoja lähiympäristöä, vesiväripisteitä saattaa löytyä maalaamisen jälkeen muualtakin kuin paperilta.

Washiteipin avulla saa paperiin tehtyä hauskoja rajauksia. Valitse tähän sellainen teippi, mikä pysyy hyvin paikallaan, mutta irtoaa kuitenkin repimättä taustapaperia. Vedä teippiä ristiin rastiin ja maalaa haluamallasi tyylillä. Kun olet maalannut, poista teipit varoen ja anna työn kuivua. Mikäli väri on päässyt teipin alle leviämään, voi reunoja korjailla valkoisella kynällä. Tätä voi estää sillä, että vie väriä maltilla teippien reunakohtiin.

Kurkkaa täältä vinkki miten vesivärit ja sokeri toimivat yhdessä. Näitä ideoita on kiva kokeilla myös pienempien tuunaajien kanssa.

Kokeiluniloa maalaushetkiin!

Ps. Syksyllä tulee blogiin vesiväritekniikat vol. 2- postaus!

Tarrojen säilytys

Jokainen askartelija ja tuunaaja taatusti tietää sekä ymmärtää miten tarroja (jostain) vain kerääntyy. Ajan myötä ne valtaavat sen pienen laatikon mihin ne aikaisemmin sopivat passelisti, ja sen jälkeen niitä löytyykin kaikkialta. Näin ainakin kävi itselleni. Yritin löytää hyviä keinoja säilyttää tarrojani kätevästi, mutta myös nätisti. Kokeilin kirjekuoria, muovitaskuja, haitarikansioita ja mitä vielä, ilman tyytyväisyydentunnetta. Elän myös todella pienellä budjetilla, joten ratkaisun täytyi olla myös edullinen. Vihdoinkin ne omat järjestelykeinot löytyivät, ja tässä niistä nyt kolme!

Se perinteinen tarravihko! Kuinka monella meistä oli sellainen lapsena? Synnyin 90-luvun puolella, ja minun ala-asteaikoinani ei ollut epätavallista nähdä luokka välitunnin jälkeen kaaoksessa, kun tarroja, geelikyniä tai eläinkuvioisia pyyhekumeja vaihdeltiin. Tarravihko tuntui kuuluvan meistä jokaisen koulurepun perustarvikkeisiin.

Silikonipäällysteiset sivut mahdollistavat tarrojen keräilyn ja säilyttämisen ilman tarrapinnan menettämistä. Hintaa olen halvimmillaan nähnyt näillä olevan 2-5€. Valikoimaa tarravihkoille tuntuu olevan todella suppeasti, mutta älä huoli! Askartelija voi napata pari arkkia leivinpaperia ja askarrella oman tarravihkonsa. Kyllä, luit oikein. Leivinpaperi on lähes yhtä hyvää kuin silikonipäällysteinen paperi, mutta suosittelen testaamaan toimiiko sinun leivinpaperisi tähän tarkoitukseen. Testaa jollain vähemmän mieluisalla tarralla.

Kuvassa näkyvä tarravihko on useammasta tarravihkosta askarreltu. Kooksi muokkautui A6, mikä on itselleni sopiva. Kiinnitystapana käytin kirjansidontaa johon löytyy youtubestakin mainiot ohjeet hakusanalla ”book binding”.

Albumit! Ne ovat mahtavia A6- ja A7-kokoisten arkkien säilyttämiseen. Olen käyttänyt tavallisia valokuva-albumeja, mutta löydettyäni nämä MUJIn PP-valokuva- ja postikorttialbumit, vaihdoin niihin.

Albumeihin mahtuu iso läjä tarroja. Taskuja on 60 kappaletta, ja ne on jaettu neljään osioon 15 sivun nipuissa. Taskut ovat 12 cm leveitä, joten isompia arkkeja joutuu hieman kaventamaan tai leikkaamaan puoliksi. Taskut ovat ylhäältä auki, joten arkkien pituudella ei ole niin väliä. Albumeilla on hintaa 2,50€/kpl.

No mites sitten irralliset tarrat? Sivukysymys, MISTÄ NIITÄ EDES KERÄÄNTYY? Aloitat yhdestä ja päädyt 100 kappaleeseen. Tähän mainio säilytyskeino (ja jopa helppo kuljetettava) on tämä Clas Ohlsonilta ostamani CoCraftin säilytyslaatikko. Kokoja on useampia, mutta itselleni ostin tämän pienimmän koon. Hintaa oli 3,49€ ja kuten näkyy, tarroja mahtuu paljon. Säilytyslaatikko on läpikotaisin läpinäkyvä, joten näet hyvin missä mitkäkin tarrat ovat. Laatikolla on kansi hyvällä sulkumekanismilla, joten sitä on turvallista kantaa vaikka miitteihin laukussa mukana. Korkeutta on 5,2cm eli miksei sopisi jopa teippien säilytykseen.

Olen erittäin tyytyväinen näihin säilytysratkaisuihini, koska ne eivät maksaneet paljoa, mutta sopivat silti sisustukseen ja ovat helposti saatavilla askartelupöytäni äärellä. Toivottavasti sait tästä inspiraatiota omien tarrojesi järjestelyyn!

Jäsen kuittaa.

-Roosa