Kalenteritermistö auki – Mixed media aineet

Hellurei ja hellou! Tänään otetaan katselmus muutamiin erilaisiin mediumeihin, elikkäs aineisiin joita voi art journalissa tai muussa mixed media-askartelussa käyttää. Käytettävien aineiden ja tarvikkeiden listahan on käytännössä loputon ja vain mielikuvitus on lopullisena rajana, mutta keskitytään tänään joihinkin yleisimmistä tarvikeaineista.

Gesso

Gesso on pohjustusaine, jota on alunalkaen käytetty muunmuassa keskiaikaisien öljyvärimaalauksien pohjustamiseen. Pohjustusaineena gesso mixed mediassakin on yleisimmin käytetty, gessottu pinta suojaa art journalin sivua siltä että muut käytetyt tarvikkeet eivät kuulla sivusta enää lainkaan niin helposti läpi, ja märemmilläkin tekniikoilla sivu ei imaise kaikkea itseensä. Gessotulle pinalle voidaan jatkaa työstämistä öljyväreillä, akryylimaaleilla, vesiväreillä, musteilla ja leimasinmusteilla. Gessoa voi myös värjätä märkänä esimerkiksi vesiväreillä tai pigmenttijauheilla. Gessolla voi myös esimerkiksi maalata, tehdä roiskeita tai leimata. Gesso on maalimainen medium, jota löytyy eri paksuisia ja värisiä versioita. Yleisimmin gesso on valkoista, mutta myös mustaa ja kirkasta gessoa on hyvin saatavilla. Etenkin kirkasta gessoa voi käyttää myös liimana. Varsinkin paksummilla gessoilla saa luotua helposti myös tekstuuria työhön, esimerkiksi sapluunan läpi jolloin haluttu kuvio jää koholleen työn pohjasta.

Ohut kerros gessoa kuivuu kohtalaisen nopeasti, vielä nopeampaan kuivatukseen voi käyttää apuna askartelu-kuumailmapuhallinta. (Kuten muidenkin tässä postauksessa läpikäytävien aineiden kuivatukseen.) Kuumailmapuhallinta käyttäessä on hyvä ottaa huomioon ettei puhalla liian läheltä työtä, sillä silloin kuivatettava kerros voi alkaa kuplia, tai juokseva märkä maali/väri liikkua puhalluksen voimasta. Toki – tätähän voi halutessaan käyttää myös tarkoituksellisena keinona luoda erilaista efektiä.

Akryylimaalit

Akryylimaalit ovat vesipohjaisia maaleja, joissa on pigmenttiä ja jotakin plastista sidosainetta. Vesipohjaisina maaleina akryylimaaleja voi ohentaa halutessaan vedellä, mutta kuivuttuaan eivät mahdolliset maalitahrat lähde enää pelkällä vedellä pyyhkimällä. Akryylimaaleja löytyy huikea määrä eri valmistajilta, paksumpina ja hieman juoksevampina versioina. Akryylimaaleissa on paljon pigmenttiä, ja kyseessä on melko peittävät maalit. Jo valmiina eri akryylimaalien väriskaalan kirjo on lähes loputon eri sävyineen, ja lisäksi akryylimaaleja on myös helppo sekoitella keskenään – alkuun pääsee siis helposti pääväreillä kera mustan ja valkoisen, ja sekoitettavissa on käyttöön kaikki värit! Kuivuttuaan akryylimaalin pinta hylkii hieman vettä, joten vesipohjaisten kynien, leimasinmusteiden tai akvarellimaalien jälki saattaa pisaroitua helposti akryylin päällä, ja kuivuu hitaasti. Itse akryylimaali on nopeasti kuivuvaa, toki riippuen levitetyn kerroksen paksuudesta.

Vesivärit

Vesivärit ovat nimensä mukaisesti veden kanssa käytettävät värit. Tyypillisesti vesivärejä myydään valmiina pigmenttinappien setteinä, tai aivan irtonappeina. Vesiväreillä saa tehtyä läpikuultavia kerroksia, tai vahvempia väripintoja. Mixed mediassa vesivärit ovat myös suosittuja roiskeiden ja erilaisten valumajälkien luomiseen. Vesiväreillä tehdessä kuivumisaika riippuu käytetystä veden määrästä.

Embossaus

Embossaus tarkoittaa kohojauheilla tehtävää kohokuviointia, useimiten leimaten. Tätä varten tarvitaan embossaukseen soveltuvaa leimasinmustetta (ja toki haluttu leimasin) tai embossauskynä. Kun haluttu kuvio on joko leimattu, tai embossauskynällä piirretty, ripotellaan kuvion päälle embossausjauhetta. Ylimääräinen jauhe kopsautetaan irti, ja jäljelle jäänyttä jauhetta kuumennetaan askartelu-kuumailmapuhaltimella. Jauhe reagoi lämpöön, ja sulaa yhtenäiseksi, paperista kohollaa olevaksi pinnaksi. *Tästä* pääset katsomaan Kalenterimanian Youtube-kanavan videon embossauksesta. Leimasinmustetta voi myös tuputella sellaisenaan sivulle ja ripotella päälle jauhetta, tällä tavalla syntyy erilainen, hieman hallitsemattomampi tekstuuri esimerkiksi työn taustaksi.

Foilaus

Foilaus, eli foilointi, tarkoittaa kiiltävän foliomaisen pinaan lisäämistä työhön. Kalenteriharrastajille tuttuja lienevät erilaiset foili-yksityiskohtaiset teipit ja tarrat, mutta foilia voi tosiaan lisätä kalenterin sivuille, art journaliin tai vaikka atc-kortteihin itsekin. Yksi tapa on käyttää erillistä foliointilaitetta, yhden sellaisen saloihin voi tutustua *tässä* postauksessa. Yksinkertaisimmillaan foliointia voi tehdä kuitenkin kaksipuoliteipin, tai sopivan liimakynän kanssa, sekä tietysti itse foliointiarkkien. Kaksipuoliteipillä folioidessa kiinnitetään teippiä haluttuun kohtaan, irrotetaan suojapaperi teipin päältä, ja painellaan foilikalvo väripuoli ylöspäin huolellisesti kiinni teipin liimapintaan. Sitten vain vedetään kalvo irti, ja tadaa – on saatu aikaan foilattu pinta! Tärkeää liimakynän valinnassa on se, että liima on sellaista että siitä tulee kuivuttuaan tahmeaa. Tähän käyttöön sopivat muunmuassa Zigin liimakynät. Liimakynällä foliointiprosessi on sama kuin kaksipuoliteipilläkin, mutta tärkeää on odottaa että liima on varmasti kunnolla kuivahtanut tarramaiseksi ennen foiliarkin kiinni hieromista.

Pastat ja efektiaineet

Erilaisia pastoja ja efektiaineita löytyy laaja skaala, mutta yhdistävänä ominaisuutena niillä on tyypillinen massamainen koostumus. Kohopastalla saa luotua nimensä mukaisesti kohokuviota. Pasta on paksuhkoa massaa, jota voi annostella työhön palettiveitsellä, siveltimellä tai vaikka sapluunan läpi. Kohomassaa voi myös gesson tapaan värjätä ennen työhön levittämistä.

Efektipastoista löytyy monenlaisia pintoja jäljitteleviä versioita, esimerkiksi ruostepastaa, erilaisia kivipintoja mukailevia pastoja, lumiefektiaineita, glitterpastoja.. Näiden aineiden nimet ovat melko itseselitteisiä, ja niiden tarkoitus on saada työhön haluttua tunnelmaa.

Krakleeraus

Krakleerauksella tarkoitetaan halkeilevan, vanhan ja kuluneen näköisen, pinnan luomista. Krakleerauslakka taitaa olla yleisen aine tähän tarkoitukseen, mutta löytyy myös pastamaisia versioita. Periaate krakleerauksessa on seuraava; alimmaksi levitetään maalikerros, jonka haluaa näkyvän halkeamien raosta. Sen päälle kerros, jonka taas haluaa halkeilevan. Ymmärtääkseni tässä on tuotteiden kohdalla eroa siinä, kuuluukoo krakleerausaine levittää näiden kerrosten väliin, vai vasta viimeiseksi. Kannattaa siis tutkia oman tuotteensa kohdalla, mikä on juuri sen kanssa oikea toimintatapa, ja kuivumisajat kerroksille. Mitä enemmän krakleerauksessa käytettävät värit eroavat toisistaan, sitä selvemmin efkti erottuu.

Kohoaineet

Ylempänä puhuttiinkin jo embossauksesta, mutta tämän kappaleen kohoaineilla tarkoitan erilaisia ”helmikyniä”. On siis yleensä kohtalaiset pieniä purkkeja, joissa on ohut nokka joista tuote puristetaan ulos. Näillä aineilla saa luotua puolihelmiä pursottamalla työhön pieniä pisaroita, tai nostettua vaikka työn äärivivoja esille vahventamalla niitä kohoaineella. Oman kokemukseni mukaan nämä aineet kuivuvat melko hitaasti täysin kuiviksi, joten suosittelen käyttämään näitä vastan työn viimeistelyyn, kun työn voi jättää sen jälkeen rauhassa kuivumaan. Näitä aineita löytyy niin värillisinä, helmiäishohtoisina kuin täysin kirkkaanakin. Kirkkaasta tuotteesta tunnetuin esimerkki lienee Glossy Accent.

Kimalleliima

Kimalleliima on koristeluun tarkoitettu nimensä mukaisesti liima, jossa on mukana kimalletta/glitteriä. Kimalleliimaa voi käyttää yllämainittujen kohoaineiden tapaan, tai sitä voi tuputtaa vaikka sormella työhön ei-niin-tarkan-kimallealueen luomiseksi.

Art journaliin ja mixed mediaan yleisestikin käytetään aineina tietysti myös usein erilaisia liimoja ja kyniä, ja niistä löydät jo aiemmin julkaistut termistöpostaukset liimoista *tästä* ja kynistä *tästä*.

Toivottavasti tämä postaus avasi näiden aineiden käyttötarkoitusta ja olemusta, ja joku kenties innostuu jotakin näistä kokeilemaankin!