Kuukausi: syyskuu 2018

DIY- Timex Handysta pieni Traveler’s notebook

Kun aloitin projektiani, tärkeimmäksi kriteeriksi nousi, että haluan saada passini mahtumaan lompakon väliin, eikä se oikein tuon Ajaston Timex Handyn oman kierresysteemin kanssa käynyt yksiin. Lisäksi Handyn superohut paperi ei kuulu suosikeihini muistikirjapaperina. Klemmarikellarin sivuilla osuivat silmääni nämä Prima Marketingin ihanat passport -vihot ja vielä Jane Davenportin kuminauhasetti, jota en ollut edes osannut googlata oikein aiemmin, kun ajatus diy TN:sta oli alkanut takaraivossani kyteä.Paketin saavuttua pääsin hommiin. Päädyin leikkaamaan rengassysteemin ympäriltä keinonahan ihan kynsisaksilla auki. Melko siististi sain, mutta operaatio jätti tietenkin sisämateriaalit parin – kolmen sentin levyiseltä kaistaleelta näkyviin. Liimasin keinonahan reunat sisämateriaaliin ja peitin leveällä washilla sen parin sentin railon. Muistin virkistykseksi tarkistin vielä, miten nuo kuminauhat yleensä menevät TN:ssa selkäpuolella ja samaisilla kynsisaksilla törkin mielestäni sopiviin kohtiin kuminauhalle reiät. Itselläni oli tarve kahdelle viholle ja passille paikat, niin virittelin nauhan kolmeen reikäpariin. Asettelin vihot, passin ja kuminauhapakettiin kuuluneen charmin paikalleen ja olin todella tyytyväinen lopputulokseen.Sitten putkahti mieleeni, että vihkoset tarvitsevat muutamat tabit. Tuli aiemmin hankittua iso vihko Simple Storiesin tabeja ja Priman funktionaalisia tekstitarroja löytyi myös jo entuudestaan, niistä löytyi juuri sopivat kombot tähän tarkoitukseen. Etummaiseen vihkoon laitoin Shopping list- tarrat tabiin. Toisessa vihkossa etummaisena don’t forget/important-tarrat ja loppuun laskin 1,5 vuodelle tilan kuukausinäkymille siltä varalta, etten aina jaksa kuljettaa isoa työplanneria mukanani. Tähän sopi luonnollisesti Simple Storiesin vihkosta jo valmiiksi löytyvä tabi Monthly. Kuukausinäkymistä tuli mielestäni tosi kompaktit ja söpöt!

Kun tuleva reissuni on ohi ja passia ei tarvitse välttämättä kuljetella mukana, niin vakavasti harkitsen pienen viikkonäkymävihkosen hankintaa tähän väliin joko Sinikara Stationeryltä tai Stellapapersilta.

<3:lla Heli

Löytöretki Kalenterimaniaan

Liityin Kalenterimanian Facebook-ryhmään alkuvuodesta 2016. Tarkoituksenani oli lähinnä löytää infoa siitä, miten saisin käsiini kultaisen Color Crushin, johon olin saanut usean kuukauden kestäneen pakkomielteen. Googlatessani kyseisestä kalenterista ostopaikkoja ja ominaisuuksia, löysin lopulta tieni Kalenterimaniaan.

En osannut liittyessäni kuitenkaan olettaa, että löytäisin tuon kultaisen Color Crushin jälleenmyyntipaikan lisäksi mitään muuta ryhmästä. Toki nautin ryhmän tuomasta inspiraatiosta, ostovinkeistä, ja ideoista miten alkaisin uutta kalenteriani tuunaamaan ja löytämään omaa kalenterityyliäni. Tämän kaiken ohella löysin kuitenkin jotain, mitä tämä epäsosiaalisista epäsosiaalisin olento ei koskaan olisi osannut arvata tai odottaa.

Löysin Kermit-mukiini ihastuneen, kananugeteista unelmoivan ja ihmisvihasta jatkuvasti kanssani ulisevan hullun käärmenaisen. Löysin ylienergisen yh-mutsin, joka viestittelee mulle grillitassuista ja hämmentävistä ihmissuhdekuvioista. Löysin Taco Bellistä yhtälailla pitävän, meikeistä kiinnostuneen kissanaisen, josta sai oivan drag-tyttären. Löysin violettiin mieltyneen neulovan kalenterikeräilijän, jonka ihastuminen mun pumpulikissoihin eskaloitui nopeasti kummikissanpennuksi. Löysin valtavasti uusia kasvoja, jotka tykkäävät mun naamasta ja joiden kanssa puhuminen tuo valtavasti uutta sisältöä mun elämään.

Kaikki se kalenteri-inspiraatio, ostovinkit, mun uusi keltainen Color Crush, vanha kultainen Color Crush ja kaikki ne washit ja tarra-arkit on ollut hyviä löytöjä, ja oon ollut niistä todella iloinen ja tyytyväinen. Ne löydöt ei kuitenkaan vedä vertoja sille, että oon vihdoin löytänyt itselleni ihmisiä, jotka ei vihaa mua, ja joita mä en vihaa. Kalenterikansaa, kavereita, ystäviä. Oon aina viihtynyt yksin eikä yksinäisyydessä oo mulle mitään ongelmaa, mutta on yllättävän miellyttävää tietää ettei se yksinäisyys ole edes mun kohdalla aina välttämättömyys.

Asia mitä en löytänyt oli yhteiskuvat useampien kalenterikavereideni kanssa. Jotta jatkossa jengi uskoo että mulla on oikeesti ystäviä, niin tökätkää mua seuraavassa miitissä että saadaan vähän parempia kuvia. Nyt mä jouduin laittamaan tänne kuvan, jossa poseeraan jättiavokadon kanssa. Syytän siitä vahvasti teitä kaikkia yllämainittuja.

Mut viihdyttäkää mua silti jatkossakin.

– Milja