Liityin Kalenterimanian Facebook-ryhmään alkuvuodesta 2016. Tarkoituksenani oli lähinnä löytää infoa siitä, miten saisin käsiini kultaisen Color Crushin, johon olin saanut usean kuukauden kestäneen pakkomielteen. Googlatessani kyseisestä kalenterista ostopaikkoja ja ominaisuuksia, löysin lopulta tieni Kalenterimaniaan.
En osannut liittyessäni kuitenkaan olettaa, että löytäisin tuon kultaisen Color Crushin jälleenmyyntipaikan lisäksi mitään muuta ryhmästä. Toki nautin ryhmän tuomasta inspiraatiosta, ostovinkeistä, ja ideoista miten alkaisin uutta kalenteriani tuunaamaan ja löytämään omaa kalenterityyliäni. Tämän kaiken ohella löysin kuitenkin jotain, mitä tämä epäsosiaalisista epäsosiaalisin olento ei koskaan olisi osannut arvata tai odottaa.
Löysin Kermit-mukiini ihastuneen, kananugeteista unelmoivan ja ihmisvihasta jatkuvasti kanssani ulisevan hullun käärmenaisen. Löysin ylienergisen yh-mutsin, joka viestittelee mulle grillitassuista ja hämmentävistä ihmissuhdekuvioista. Löysin Taco Bellistä yhtälailla pitävän, meikeistä kiinnostuneen kissanaisen, josta sai oivan drag-tyttären. Löysin violettiin mieltyneen neulovan kalenterikeräilijän, jonka ihastuminen mun pumpulikissoihin eskaloitui nopeasti kummikissanpennuksi. Löysin valtavasti uusia kasvoja, jotka tykkäävät mun naamasta ja joiden kanssa puhuminen tuo valtavasti uutta sisältöä mun elämään.
Kaikki se kalenteri-inspiraatio, ostovinkit, mun uusi keltainen Color Crush, vanha kultainen Color Crush ja kaikki ne washit ja tarra-arkit on ollut hyviä löytöjä, ja oon ollut niistä todella iloinen ja tyytyväinen. Ne löydöt ei kuitenkaan vedä vertoja sille, että oon vihdoin löytänyt itselleni ihmisiä, jotka ei vihaa mua, ja joita mä en vihaa. Kalenterikansaa, kavereita, ystäviä. Oon aina viihtynyt yksin eikä yksinäisyydessä oo mulle mitään ongelmaa, mutta on yllättävän miellyttävää tietää ettei se yksinäisyys ole edes mun kohdalla aina välttämättömyys.
Asia mitä en löytänyt oli yhteiskuvat useampien kalenterikavereideni kanssa. Jotta jatkossa jengi uskoo että mulla on oikeesti ystäviä, niin tökätkää mua seuraavassa miitissä että saadaan vähän parempia kuvia. Nyt mä jouduin laittamaan tänne kuvan, jossa poseeraan jättiavokadon kanssa. Syytän siitä vahvasti teitä kaikkia yllämainittuja.
Mut viihdyttäkää mua silti jatkossakin.
– Milja