Kuukausi: heinäkuu 2017

Haaste – Mitä haluaisin oppia?

Plannerointityylini on pelkistetty, ainakin moneen muuhun kalenteriaskartelijaan verraten. Jätän aukeamilleni paljon tyhjää tilaa aikataulutukselle ja merkinnöille. Tein nykyisestä kalenterisysteemistäni videon Kalenterimanian Youtube-kanavalle, jossa myös koristelutyylini näkyi aika selvästi. Valkoista jää paljon, koska kirjoitettavaa asiaa riittää ja nykyisessä kalenterivihossani on vain rajallisesti tilaa. Mutta minä haluaisin kovasti oppia tarrakylläisempää koristelua!

 

 

Katselen kateellisena toisten värikylläisiä aukeamia, joissa on jos jonkinlaista tarraa merkitsemään kaikkea roskien viennistä muistettaviin menoihin. Mielikuvissani täydet tehtävälistatkin muuttuvat jotenkin mieluisammiksi, kun ne lukee kauniilta ja värikkäältä tarralta. Totuus kuitenkin on, että minä tarvitsen kalenteriini pystypäivät ja kellonajat. Käytän kalenterisysteemissäni kellonaikoja niin, että merkitsen ajanjaksoja yliviivauskynällä. Merkitsen esimerkiksi työ- tai koulupäivän pituuden ja todella hahmotan ja muistan paremmin, paljonko minulla on sinä päivänä aikaa muille asioille. Siinä mielessä nykyinen kalenterivihkoni onkin toiminut erinomaisesti. Minun on ollut vaikea sovittaa kauniita tarroja tähän muuten toimivaan systeemiin ja siksi tarrakylläisempi kalenteriaskartelu onkin jäänyt ajatuksen tasolle.

 

 

Käytän koristelussa pääosin washiteippiä ja tarroja. En ole koskaan käyttänyt tarrakittejä, mutta tiedän erilaisten kittien olevan suosittuja. Niitä käyttämällä on helppo saada  aukeamalleen yhtenäinen ilme. Kittien kokeilu kiinnostaa minuakin, mutta haluaisin myös oppia käyttämään washiteippejä luovasti ja laajasti. On kuitenkin vaikea selittää tätä täysin ilman kuvia toivotusta lopputuloksesta ja niinpä pyysin kolmelta Kalenterimanian Facebook-ryhmän jäseneltä luvan käyttää heidän kuviaan. Ilokseni kaikki suostuivat ja alla näettekin heidän upeat aukeamansa. Tätä minä haluaisin oppia!

 

Kuva ja aukeaman koristelu Janita Vierelä
Kuva ja aukeaman koristelu Hanna Alastalo. Klikkaamalla kuvaa pääset kommentoimaan aukeamaa Facebookiin.
Kuva ja aukeaman koristelu Jemina Linnama. Klikkaamalla kuvaa pääset kommentoimaan aukeamaa Facebookiin.

 

Jotta tämän postauksen anti ei jäisi pelkäksi haaveiluksi ja haluamiseksi, aion sitoutua kokeilemaan tarrakylläisempää kalenterituunausta koko elokuun ajan! En edes odota pääseväni samantyyppiseen lopputulokseen kuin Janita, Hanna tai Jemina, mutta aion panostaa tarrojen ja washin käyttöön selkeästi aiempaa enemmän. Valjastan tämän kokeilun käyttöön Kalenterimanian kirppikseltä ostamani pocket-kokoisen Traveler’s Notebookin. Monet käyttävät pocket-koossa kalenterivihkoja, joissa viikko on  neljällä sivulla, mutta minä päädyin pitkien tutkiskelujen jälkeen hankkimaan Etsystä itse tulostettavan kalenterivihon, jossa on päivä per sivu. Vihon kokoero on melkoinen nykyiseen kalenterivihkooni verrattuna, mutta toisaalta tilaa per päivä tulee olemaan selkeästi enemmän.

 

 

Voin jo nyt veikata, että tarrojentäyteisen suunnitteluni haasteena tulee olemaan etukäteissuunnittelun toteutus. Sitoudun kuitenkin haastekuukauteeni täysillä ja teen elokuun loputtua videon, jossa esittelen aikaansannoksiani ja kerron kokemuksiani kuukaudesta. Hyvät neuvot ovat tarpeen, joten kertokaa parhaat tarraöverivinkkinne kommentteihin!

-Tiia 

Aiemmin Mitä haluaisin oppia? -haastepostauksen ovat tehneet Anna-Johanna, Sanna ja Heidi.

DIY: Oma minikirjanen washisampleille!

Siinä vaiheessa kun haluaa kaikki mahdolliset tuunaustarvikkeet pitää mukana inspiraation varalta, saattaa tulla säilytysongelma. Traveler’s Notebookini toimii päiväkirjana ja se kulkee mukana milloin minnekin. Haluan kirjoitusvälineiden lisäksi pitää saatavilla myös papereita ja tarroja, mutta ne ovat niin litteitä, että menevät hyvin päiviksen väliin. Käytän paljon washiteippiä koristelussa ja se onkin monesti ensimmäinen, jolla sivua tai aukeamaa koristelen. On siis olennaista, että myös erilaisia washiteippejä kulkee mukana – tai ainakin näytteitä niistä. Ne kuitenkin pullistavat huomattavasti Traveler’s Notebookiani ja kirjoittaminenkin alkaa olla haastavaa jos kirjoittaa kuten minä eli ei ota vihkoa pois kansista tuunauksen ajaksi. Päätin, että washisamplet tulee laittaa niin, että ne ovat omassa härpäkkeessään, mutta ei irtopainoksena vaan sievästi selattavissa. Tarve oli jo ja sitten syntyi ratkaisu! Tein mustasta nahkasta itselleni minikokoisen Traveler’s Notebookin ja nyt näytän teille kuinka se syntyi!

Luulin, että tässä oli koko tarvikkeisto, mutta olin väärässä loppujen lopuksi. Alkuun pääsin kylläkin! Leikitään, että kuvassa on kaikki tarpeellinen, eiköstä vaan? Minä käytin palan nahkaa, joustavaa kangaskuminauhaa, meistiä (jota myös nahkapaskaksi kutsutaan), mattoveistä, valkoista liitua, viiltämisen kestävää alustaa ja samansorttista viivoitinta. Alustana käytän lasilevyä paremman puutteessa, joten tarvitsin puunpalasen jonka päällä meistiä käyttää ilman miljoonia sirpaleita.

Ensin tasoitin nahkapalan reunat, jotta saan leikattua oikean kokoisen palan washikirjastani varten. Valmiin kirjasen mitat ovat 10 cm x 8 cm x 2 cm. VINKKI! Pidä mattoveitsen terä mahdollisimman lyhyenä niin terä ei lähde seilaamaan ja saat turvallisesti painaa sitä ilman pelkoa terän katkeamisesta.

Mustaan nahkaan on kovin vaikea tehdä merkintöjä niin käytin valkoista liitua merkkauksissani. Mittasin nahkasta palan, jonka leikkaan irti mattoveitsellä.

 

Nyt meillä on kirjaseen tarvittava pala valmiina. Halusin vielä pyöristää kulmat, jotta saan siistimmän lopputuloksen.

Olen käyttänyt kulmien pyöristämiseen samaa kikkaa paperin, kartongin ja nahkan kanssa aiemminkin. Otin joutilaan muistikirjan, jota ei tarvitse sääliä. Painoin sen reunoja myöten menemään nahkan päälle ja leikkasin mattoveitsellä kannen pyöreää kulmaa pitkin. Näin alimmaisena olevasta nahkasta saadaan terävä kulmake pois! VINKKI! Muista painaa aina reippaasti nahkaa paikallaan kun viillät – jos nahka lähtee karkuun niin tulee epäsiistiä jälkeä.

 

Nahkapalasessa on nyt pyöristetyt kulmat! Nyt jouduin kyllä hieman siloittelemaan saksilla jälkikäteen, mutta muuten tekniikka ajaa asiansa!

Seuraavaksi mitataan reikien paikat kuminauhoja varten. Hieman hassulta näyttää näin monet liitumerkinnät, mutta eri tavallakin voi tehdä ja niihin on kuitenkin syynsä. Ensin mitataan puoliväli 9 cm – merkitään se ylös ja alas. Halusin jättää leveän 2 cm:n selkämyksen kirjaselle niin siihen tarvitaan tilaa 1 cm molemmin puolin keskikohtaa – merkit niihin kohtiin. Päätin kuitenkin tehdä reiät hieman alemmas kuin mihin olin nyt rivin tehnyt niin mittasin 0,5 cm reunoista reikien paikoiksi – merkitsin ne. Kas siinä neljäntoista liitumerkin tarina! VINKKI! Liitu kannattaa teroittaa tätä varten niin saa oikein tarkat kohdat!

Seuraavaksi pääsemme nakuttelemaan! Tehdään kaksi reikää ylös ja kaksi alas – reiät siis kahdelle kuminauhalle ovat valmiit! Itseasiassa tässä vaiheessa tehdään reikä myös sulkumekanismina toimivalle kuminauhalle. Tämä vaihe ei nyt kuvissa näy, mutta kerron! Se voidaan tehdä joko keskelle takakantta tai keskelle selkämystä. Itse tein sen keskelle selkämystä. Tein reiän siis keskelle korkeudesta mitaten eli 5 cm:n päähän nahkan reunasta. VINKKI! Tässä työvaiheessa kannattaa varmistaa, että alusta on kestävä ennen kuin hujauttaa lävistäjää vasaralla nuppiin. Aika kevyellä napautuksella nimittäin menee meisti peruspaksusta nahkasta läpi ja saattaa vaurioittaa myös alustaa.

Pujotetaan kuminauha kuvan osoittamalla tavalla. Jos yritän sanoittaa tämän tekovaiheen niin siitä ei tule yhtään mitään. Toivottavasti kuva on tarpeeksi havainnollistava! Pujotuksen jälkeen leikkaan nauhan sopivaan mittaan ja solmin päät osoittamaan alas. VINKKI! Voit halutessasi jättää nauhalle vähän pituutta häntiin – roikkuvat koristeet eivät ole hullumpi idea!

Sulkumekanismiin ei tarvitse kuin pujottaa sopivan kokoinen lenkki nauhaa reiästä sisältä ulos. Mittaa, että nauha menee sopivasti kirjasen ympäri ja että se sulkee sen napakasti. Leikkaat nauhan sopivaan pituuteen. Jos haluat pujottaa koristeita menemään sulkunauhaan niin se kannattaa tehdä nyt. Lopuksi solmi nauhojen päät ja kokeile, että solmu on isompi kuin reikä ettei koko sulkunauha tule läpi ja irtoa. VINKKI! Tässä kannattaa ottaa huomioon, että kirjanen pullistuu! Jos jätit selkämykseen leveyttä niin kannattaa sen näkyä myös sulkumekanismissa.

Kas näin syntyi washisampleille oma kirjanen mukana kulkemaan! Tämä mallihan toimii varsin kätevästi myös ihan tavan korttikotelona. Minun washisampleni on kieputettu laminoituihin paloihin, jotka sujahtavat hyvin maksu- ja etukorteille tarkoitettuihin lokeroihin eli samoja inserttejä voi käyttää tarpeen mukaan molempiin tarkoituksiin. Nyt suurin tarve oli kuitenkin saada kaikki ihanat washini mukaan laukkuun ja käyttöön missä milloin kuljenkin!

-Anna-Johanna