Niin kuin edellisessä päiväkirja postauksessa jo kerroin, kirjoitin paljonkin päiväkirjaa nuorempana mutta sitten se jäi. Nyt otin itselleni haasteen, jossa kirjoitan päiväkirjaa viikon ajan tai tarkemmin ottaen viiden päivän ajan.
Alkuun oli mukavaa ja kepeää. Sitten tuli joku lamaantuminen ja en tiennyt mistä kirjoittaa. Tein tästä haasteesta pienen videoklipin, jossa näätte missä kaikkialla kirjoitan päiväkirjaa. En ole vieläään löytänyt sellaista omaa paikkaa jossa pystyn rauhoittumaan kirjoittamaan.
Kun jaloissa pyörii kolme lasta, koti on aina kaaos, koulu painaa päälle ja harrastukset imevät oman osan arjesta, niin kirjoittamiselle ei tunnu riittävän aikaa ja jos ei ole aikaa, ei löydy kiinnostusta. Tai näin se menee ainakin minun kohdalla.
Yksi mikä auttaa kirjoittamisessa on musiikki. Toisen päivän kohdalla näettekin päässäni kuulokkeet. Istun omassa työkopissa, laput korvilla ja Youtube huutaa aikalailla täysii. Korviin kantautuu Evelinan ja Mikael Gabrielin biisi Honey.
Neljäs päivä jäi jotenkin välistä. Koulu vie enemmän aikaa mitä muistin. Viidentenä päivänä jo panikoin mitä puen päälle viikonloppuna, kuinka laitan hiukset ja miten meikkaan. Viimeiseksi lauseeksi kirjoitin
Tunnen itseni pinnalliseksi. Eikö tarkoitus kuitenkin ole hauskan pitäminen?!?
Tämän viiden päivän aikana olen oppinut asioita itsestäni, olen huomannut mikä minulle on oikeasti tärkeää ja mitä voisi tehdä vähemmän. Perhe, ystävät, opiskelu ja oma-aika.
Nyt haastan jokaisen teistä, ottamaan kynät ja paperit (tietokone?) esille ja kirjoittamaan päiväkirjaa viiden päivän ajan!
Tässä tulee video:
Krista
Mulle tää haaste on aika helppo kun kirjoitan päiväkirjaan muutenkin joka päivä. Se on mun tapani purkaa stressiä ja muita tunteita, kun tuntuu että pää räjähtää. En osaisi kuvitella yhtä viikkoa ilman kirjoittamista 😀
Ihana tapa!